Vapaaehtoistoiminta virkistää korona-ajan arjessa

Pihan vaahtera on taas muuttunut hieman punaisemmaksi. Mistään muusta ajan kulkua ei oikein huomaakaan. Keväästä lähtien päivät ovat toistuneet melko samanlaisina. Kalenteri on tyhjä vapaa-ajan riennoista. Arjen kohokohdat muodostuvat pienistä asioista: ulkoiluretki uuteen paikkaan, lautapeli-ilta kynttilänvalossa. Konserteista tai sukujuhlista on turha haaveilla vielä pitkään aikaan.

Jotkut ovat jopa ilahtuneet siitä, että tapahtumia on vähemmän ja elämänpiiri on pienempi. Elämä on koronarajoitusten myötä seestynyt.
Toisille samanlaisina toistuvat, yksinäiset päivät ovat kuitenkin raskaita. Murheet paisuvat, jos niitä ei voi jakaa kenenkään kanssa. Etenkin heikoimmassa asemassa olevat kaipaavat nyt tukea, kohtaamisia ja rytmiä arkeen. Seniorien avunpyynnöt HelsinkiMissiolle ovat tuplaantuneet tänä syksynä. Ruoka-avun tarve ja lapsiperheiden ahdinko on kasvanut lomautusten ja työttömyyden myötä.

Vapaaehtoiset tuovat tilanteeseen kipeästi kaivattua helpotusta:

”Koko muu viikko voi olla yhtä höttöä, mutta sitten tulee se keskiviikko, jolloin vapaaehtoiset järjestävät toimintaa ja sitä oikein odotan, viikon kohokohta”.

”Yksinäisyys lievittyy, kun tapaa ja keskustelee ihmisen kanssa ilman kiirettä ja pakkoa.”

”On helpottavaa, kun tietää, että lapsi voi keskustella ja puuhailla turvallisen aikuisen kanssa. Puhua sellaisiakin, mitä ei äidille kerro.”
Monin paikoin vapaaehtoiset ovat hyvin kiinnostuneita auttamaan. Hätä on herättänyt toimimaan.

Vapaaehtoistoimintaan voi osallistua turvallisin mielin, sillä toiminnan järjestäjät miettivät turvallisuutta tarkoin. Vapaaehtoisille tarjotaan suojavarusteita, kuten kasvomaskeja ja kertakäyttökäsineitä, ulkotapaamisia suositaan ja vapaaehtoisille annetaan selkeät hygieniaohjeistukset. Usein järjestöt ja yhteisöt myös kirjaavat ylös osallistujien nimet. Tartunnalle altistuneet voi näin tarvittaessa jäljittää.
Vapaaehtoistoiminta on osa laajempaa kansalaisyhteiskuntaa, joka tukee ihmisiä siinä vaiheessa, kun ongelmat eivät ole vielä kärjistyneet. Vahvan kansalaisyhteiskunnan ansiosta apua tarvitsevat löydetään helpommin ja heidän tarpeitaan ymmärretään paremmin. He pärjäävät arjessaan ilman, että joutuvat turvautumaan laajalti kunnallisiin palveluihin.
Koronakriisin aikana vapaaehtoistoimintaa on usein onnistuttu käynnistämään, keskeyttämään ja suuntaamaan uudelleen ketterämmin kuin kunnan palveluja.

Samalla vapaaehtoiset ovat joutuneet sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin. Moni epäröi mukaan lähtemistä. Muistanko kaikki ohjeet, suojaavatko varusteet riittävästi, entä jos itse levitän koronavirusta? Terve varovaisuus on viisasta ja kaikki mieltä painavat yksityiskohdat kannattaa tuoda esille.
Etänä vapaaehtoistyötä voi tehdä huoletta, eikä ihmeellisiä digitaitojakaan tarvita: yksinäinen ikäihminen saa paljon iloa ja turvaa tavallisista puhelinsoitoista. Myös hyvän joulumielen jakaminen on tänä vuonna helppoa: Siskot ja Simot ry järjestää jo kahdeksatta kertaa Joulupostia ikäihmiselle -kampanjan.

Koronarajoituksista huolimatta ihmiset harrastavat sitä, mitä eniten rakastavat, kirjoittaa Annikka Mutanen Helsingin Sanomissa (13.10.2020). Osa ihmisistä käy edelleen yökerhoissa, ja osa taas jatkaa vapaaehtoistoimintaa.
Toiminta heikoimmassa asemassa olevien hyväksi voi tuoda tasapaksuun arkeen juhlan tuntua. Krapulan ja kolkuttavan omantunnon sijaan siitä saa pitkään kestävän hyvän mielen.

Teksti: Marjo Salmela
Kansalaisareenan järjestöpäällikkö
Sitaatit Annukka Oksman-Hiukan (Vuolle Setlementti / Vapaaehtoistoiminnan verkosto VARES) keräämästä aineistosta.