Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa suomalaisia yhä enemmän

Kesän aikana uutisoitiin useista katastrofitilanteista, joissa vapaaehtoiset kautta maailman asettivat itsensä hengen vaaraan muita pelastaessaan. Thaimaalaisen jalkapallojoukkueen poikien ja heidän valmentajansa joutuessa luolastoon vangeiksi, maailma seurasi tilanteiden kehittymistä henkeään pidätellen. Moni olisi halunnut olla mukana auttamassa. Kansainväliset vapaaehtoistoiminnan järjestöt organisoivat maan päälle toimivan kylän pelastusoperaation onnistumisen mahdollistamiseksi. Kaikki päättyi onnellisesti niin kuin muistamme.
Yllättävä yhteiskunnallinen tilanne voi luoda hetkellisesti itseorganisoituvaa pop up -vapaaehtoistoimintaa. Tämän sai aikaan syksyn 2015 ns. turvapaikanhakijoiden aalto, jonka virrassa ihmisten auttamishalu heräsi mitä erilaisimmissa muodoissa. Toiminnalla on tapana hiipua alkuinnostuksen jälkeen, jollei sitä ylläpidä ja ohjaa pysyvämpi rakenne. Tästä sai alkunsa Oulun vastaanottokeskusten tukiyhdistys ry.

Usein kokeilu pop up –vapaaehtoisena johtaa pysyvämpään harrastukseen. Hyvä kokemus rohkaisee hakeutumaan uudestaan harrastuksen pariin. Osataanko pop up toimintaa hyödyntää yhdistyksissä? Perinteinen yhdistystoiminta on rakennettu pitempää sitoutumista silmällä pitäen. Se, että vapaaehtoinen on lyhyen aikaa tai vaikka kerran mukana toiminnassa vaatii ajattelun muutoksen. Toki vapaaehtoistehtävissä on runsas tarjonta vaativia jopa kriittisiä tehtäviä, joihin ei voi hypätä ilman perusteellista perehdytystä tai kurssitusta. Tehtävätarjottimesta voi yhä useammin valita kertaluonteisia jopa sovelluksen kautta löytyviä mikrotehtäviä.
Toukokuussa 2018 taloustutkimuksen suorittaman tutkimuksen mukaan jo lähes 40 % suomalaisista osallistuu säännölliseen vapaaehtoistoimintaan. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden vapaaehtoistoimintaan keskimääräinen käyttämä aika oli huimat 15,36 tuntia kyselyä edeltävän neljän viikon aikana. Tutkimuksessa on mukana kaikki Suomessa tehtävä vapaaehtoistoiminta lasten ja nuorten toiminnasta maanpuolustukseen ja liikunnasta poliittiseen toimintaan.
Nuorten 15-24 -vuotiaiden osuus on ilahduttavasti kasvussa. Nuorilla tuo keskimääräinen aika oli 27,12 tuntia. Oulun kaupungin lukiolaisten syksyn kurssitarjottimesta löytyy ns. kaaoskurssi, jossa oppilaat osallistuvat erilaisiin vapaaehtoistehtäviin sovitun tuntimäärän. Tällä hetkellä ainakin #kaaoskurssi- merkinnällä sekä varesverkostosto.fi-sivustolta lukiolaiset löytävät vapaaehtoistehtäviä, positiivisia palautteita ja muuta kivaa aiheeseen liittyen. Ensimmäiset kokemukset lukiolaisista ovat rohkaisevia. Nuoret ovat lähteneet vastuullisesti liikkeelle tuoden virkistystä leireille, ikäihmisten kokoontumispaikoille, tapahtumiin.
Ehkä vähän vastoin odotuksia, samaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset kuuluvat vielä tukevasti organisoitujen yhdistysten, järjestöjen ja seurojen vapaaehtoisina. Uusi ilmiö Euroopasta on, että ihmiset hakeutuvat yhä useammin omia arvojaan vastaavaan toimintaan. Itsestäänselvyytenä ei siis enää ole, että ilmoittaudutaan suoraan tunnetun kansainvälisen järjestön kursseille. Omaa aikaa halutaan antaa itselle tärkeille asioille ja olla mukana nostamassa aihetta toisten tietoisuuteen.
Oulun seudulla Sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoistoimintaa järjestävät tahot ilmoittavat avoimia tehtäviä varesverkosto.fi-sivustolle. Verkosto järjestää myös kaikille avoimia maksuttomia peruskursseja, jossa ohjataan kohti oman näköistä tehtävää. VARESin järjestämille peruskursseille osallistuu vuosittain reilu sata uutta tai jo vapaaehtoisena toimivaa harrastajaa.
Joko sinä kuulut tuohon 40 %:n vapaaehtoisen joukkoon vai harkitsetko vielä?
Annukka Oksman-Hiukka
Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus VARES
Vuolle Setlementti ry


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn